Enpä taas ole muistanutkaan, kuinka kipeä ihmisen kurkku voikaan olla! Kolme päivää sitten nousi kuume, ja kurkku tuli kipeeksi. Ja sit seuraavana päivänä kurkku oli vielä kipeempi, ja tänään se on ollut sikakipee (toivottavasti ei oo oikeesti sika-jutuilla mitään tekemistä tän kaa). No, huomenna kuulee jotain lisää, voiko kurkulle jotain tehdä, vai suositellaanko eutanasiaa. Sairaslomalla olen ollut kaksi päivää, viimeksi olenkin ollut yhtä pitkällä sairaslomalla varmaan kolme vuotta sitten kun poskiontelot leikattiin...
Lauantaiksi on parempi olla terve, silloin on nimittäin ParKu-paja, korusellainen. Eli tervetuloa korujen teosta kiinnostuneet! Ja perjantaina olisi töissäkin hyvä olla, meillä on palaveri luostarissa, yllättävän viehättävä paikka tällaiselle vähemmän uskonnollisellekin.
Onneksi on kaikkea kivaa mitä odotella, pian pääsee kuuntelemaan Lauria (IIIIIIIKKKKK!!!!!), ja sitten onkin aika lähteä katselemaan punaisia kaksikerrosbusseja ja pubeja. Jouluksi ajattelimme linnottautua Vikan kotiin, vois vaikka testata sitä patjajoulua Heli Laaksosen innoittamana:
"Joulupatja o mu omakeksimä perinne, mink mää tahtoissin lanseerat niil ihmisil, ketkä tahto viättä lepojoulu.
Joulupatja tehrä nii, et jouluaattoaamun sänkyst raahata patja keskel olohuane lattia peittoines tyynyines päivines. Ympärs asetella ruakka (mitä ei ol itte tehty vaa myyjäisist ostettu taik jonku ahkeran jouluihmisen laittama), namei ja uussi kirjoi ja mitä muit paketei onka sattunu saama.
Siäl peito al sit maatta uuttevuatte saak, käännetä välil kirja sivui taik kylkke ja ojenella kätt kohren konvehtei. Viarai ei saa tul käymä, eikä itte kuulu käyrä missä.
Ei ol väli onk yksinäine, pariline taik perheline – joulupatja o joustava ratkaisu. Ko siit nousse, o niin kyllästyny makkamisse ja niin täys tyäntouhu ja toiminna ilo, et sitä riittä pitkäl kevässe."
Mää niin nään meidät kaikki tollee köllimässä!
Sitä odotellessa,
~Tikki buranapöhnässä
Lauantaiksi on parempi olla terve, silloin on nimittäin ParKu-paja, korusellainen. Eli tervetuloa korujen teosta kiinnostuneet! Ja perjantaina olisi töissäkin hyvä olla, meillä on palaveri luostarissa, yllättävän viehättävä paikka tällaiselle vähemmän uskonnollisellekin.
Onneksi on kaikkea kivaa mitä odotella, pian pääsee kuuntelemaan Lauria (IIIIIIIKKKKK!!!!!), ja sitten onkin aika lähteä katselemaan punaisia kaksikerrosbusseja ja pubeja. Jouluksi ajattelimme linnottautua Vikan kotiin, vois vaikka testata sitä patjajoulua Heli Laaksosen innoittamana:
"Joulupatja o mu omakeksimä perinne, mink mää tahtoissin lanseerat niil ihmisil, ketkä tahto viättä lepojoulu.
Joulupatja tehrä nii, et jouluaattoaamun sänkyst raahata patja keskel olohuane lattia peittoines tyynyines päivines. Ympärs asetella ruakka (mitä ei ol itte tehty vaa myyjäisist ostettu taik jonku ahkeran jouluihmisen laittama), namei ja uussi kirjoi ja mitä muit paketei onka sattunu saama.
Siäl peito al sit maatta uuttevuatte saak, käännetä välil kirja sivui taik kylkke ja ojenella kätt kohren konvehtei. Viarai ei saa tul käymä, eikä itte kuulu käyrä missä.
Ei ol väli onk yksinäine, pariline taik perheline – joulupatja o joustava ratkaisu. Ko siit nousse, o niin kyllästyny makkamisse ja niin täys tyäntouhu ja toiminna ilo, et sitä riittä pitkäl kevässe."
Mää niin nään meidät kaikki tollee köllimässä!
Sitä odotellessa,
~Tikki buranapöhnässä