Antikohtuullisena ihmisenä taas kun korun tein, tein sitten överiksi. Korussa on kaikki söpöily (jälleen kerran), mitä yhteen koruun saa mahtumaan 
. Pink"jadea", swaroa, muuta kristallia, tensha ja Hello Kitty.
Kuvassakin näkyy Turun seudun päivän sää, vähän on aurinkokin pilkahdellut, mutta sadetta ja pilviäkin on päivään mahtunut. Kuvausalustana on muuten Göteborgista ostettua ihanaa ruusukangasta. Hullun hommaa, itse myytiin hiki päässä, siis ihan kirjaimellisesti, kangasta muille, ja sitten heti kun vähän oli luppoaikaa, karkasimme ostamaan lisää itsellemme
.
Meillä on pihalla eläintarha. Naapurusto ei täällä ole mitenkään perinteistä suomalaista jörröttäjää, vaan täällä saa kissat ja siilit telmiä ihan kaikessa rauhassa. Pihapiirissä on siili poikasineen, ja naapureilla on aivan ihania kissoja, jotka käyvät aina välillä ovella kurkkimassa seurankaipuussaan. Pihan siili on tosi kesy, tuli lapsiakin katsomaan aivan kosketusetäisyydelle. Onneksi ei tänne Lappeenrannan tapaan ole ihan karhuja pesiytynyt. Me ollaan mieheni kanssa villissä nuoruudessa asuttu siellä missä se karhu oli juuri mellastanut.
Lappeenranta oli varsin ihana kaupunki asua. Ihmiset on kliseen mukaan varsin leppoisia ja kaupunki etenkin kesällä todella ihana. Asuimme mieheni kanssa tuolla kun olimme nippanappa täysikäisiä labradorimme kanssa. Tuolla labradorimme oppi hakemaan päivittäisen pullansa läheisestä leipomosta ja matkustamaan bussissa ihan kuin ihmiset, pankillä istuen ja ikkunasta ulos katsellen. Bella rakasti busseja, ja joka kerta kävelylläkin bussin näkeminen aiheutti tavattoman innostuksen. Bellalla oli tapana innostuessa päästellä mojovia pieruja. Bella rakasti bussien lisäksi liukumäkiä ja mäenlaskua yleensä. Se osasi laskea mäkeä takajalat oikosenaan takana. Bella oli myös maailman rauhaa rakastavin otus karseasta menneisyydestään huolimatta. Bella oli yksi niistä eläimistä, jotka tulivat meille kaltoin kohdeltuna pentunsa kanssa. Silti alkuvaikeuksien jälkeen Bella antoi maailmalle kaiken anteeksi, ja rakasti kaikki vastaantulijat pusuilla märäksi jos vain sai mahdollisuuden. Se ei tehnyt pahaa edes jäniksille, vaan heilutti vimmatusti häntää kaikille, siilit olikin tiukka paikka Bellalle, ne kun vaan pistivät piikit pystyyn kun Bella halusi tehdä tuttavuutta. Bella inhosi aikaisia aamuja, ja aamukahvilla istuessamme saimmekin usein naureskella seisaallaan nukkuvalle Bellalle.
Lappeenrannassa tuli vietettyä varsin hauskaa nuoruutta, ja ainoa ikävä muisto, oikeastaan karsea, oli paikalliset Vedyt ja Atomit. Toisessa niistä oli lihapiirakan välissä muistaakseni kinkkua, ja toisessa vielä lisäksi kananmuna. Tällainen mättö aiheutti hillittömän karsean olotilan (edellisellä illalla ei tietty osuutta asiaan
), ja vieläkin puistattaa kun asiaa muistelee... Korjatkaa paremmin tietävät kumpi oli kumpaa, ja mitä niissä oikein kaikkea olikaan?!
Mutta nyt grillin tuoksut kutsuvat, grillissä paistuu LIHAAAAAA (aivan oikein Vika, nautaa), aurajuustoherkkusieniä, paprikaa jne jne. NAMMM!!!!!!!
~Tikki
. Pink"jadea", swaroa, muuta kristallia, tensha ja Hello Kitty.Kuvassakin näkyy Turun seudun päivän sää, vähän on aurinkokin pilkahdellut, mutta sadetta ja pilviäkin on päivään mahtunut. Kuvausalustana on muuten Göteborgista ostettua ihanaa ruusukangasta. Hullun hommaa, itse myytiin hiki päässä, siis ihan kirjaimellisesti, kangasta muille, ja sitten heti kun vähän oli luppoaikaa, karkasimme ostamaan lisää itsellemme
.Meillä on pihalla eläintarha. Naapurusto ei täällä ole mitenkään perinteistä suomalaista jörröttäjää, vaan täällä saa kissat ja siilit telmiä ihan kaikessa rauhassa. Pihapiirissä on siili poikasineen, ja naapureilla on aivan ihania kissoja, jotka käyvät aina välillä ovella kurkkimassa seurankaipuussaan. Pihan siili on tosi kesy, tuli lapsiakin katsomaan aivan kosketusetäisyydelle. Onneksi ei tänne Lappeenrannan tapaan ole ihan karhuja pesiytynyt. Me ollaan mieheni kanssa villissä nuoruudessa asuttu siellä missä se karhu oli juuri mellastanut.
Lappeenranta oli varsin ihana kaupunki asua. Ihmiset on kliseen mukaan varsin leppoisia ja kaupunki etenkin kesällä todella ihana. Asuimme mieheni kanssa tuolla kun olimme nippanappa täysikäisiä labradorimme kanssa. Tuolla labradorimme oppi hakemaan päivittäisen pullansa läheisestä leipomosta ja matkustamaan bussissa ihan kuin ihmiset, pankillä istuen ja ikkunasta ulos katsellen. Bella rakasti busseja, ja joka kerta kävelylläkin bussin näkeminen aiheutti tavattoman innostuksen. Bellalla oli tapana innostuessa päästellä mojovia pieruja. Bella rakasti bussien lisäksi liukumäkiä ja mäenlaskua yleensä. Se osasi laskea mäkeä takajalat oikosenaan takana. Bella oli myös maailman rauhaa rakastavin otus karseasta menneisyydestään huolimatta. Bella oli yksi niistä eläimistä, jotka tulivat meille kaltoin kohdeltuna pentunsa kanssa. Silti alkuvaikeuksien jälkeen Bella antoi maailmalle kaiken anteeksi, ja rakasti kaikki vastaantulijat pusuilla märäksi jos vain sai mahdollisuuden. Se ei tehnyt pahaa edes jäniksille, vaan heilutti vimmatusti häntää kaikille, siilit olikin tiukka paikka Bellalle, ne kun vaan pistivät piikit pystyyn kun Bella halusi tehdä tuttavuutta. Bella inhosi aikaisia aamuja, ja aamukahvilla istuessamme saimmekin usein naureskella seisaallaan nukkuvalle Bellalle.
Lappeenrannassa tuli vietettyä varsin hauskaa nuoruutta, ja ainoa ikävä muisto, oikeastaan karsea, oli paikalliset Vedyt ja Atomit. Toisessa niistä oli lihapiirakan välissä muistaakseni kinkkua, ja toisessa vielä lisäksi kananmuna. Tällainen mättö aiheutti hillittömän karsean olotilan (edellisellä illalla ei tietty osuutta asiaan
), ja vieläkin puistattaa kun asiaa muistelee... Korjatkaa paremmin tietävät kumpi oli kumpaa, ja mitä niissä oikein kaikkea olikaan?!Mutta nyt grillin tuoksut kutsuvat, grillissä paistuu LIHAAAAAA (aivan oikein Vika, nautaa), aurajuustoherkkusieniä, paprikaa jne jne. NAMMM!!!!!!!
~Tikki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti