Tänään pitäisi olla epäonnen päivä; perjantai, 13.päivä. Minun tähänastisen elämäni tärkein päivä on ollut perjantai, 13.päivä. Tapasin silloin rakkaan mieheni, jonka kanssa yhä pidämme yhtä. Olemme pitäneet jo yli 23 vuotta! Kun tälläisiä asioita laskee, huomaa kuinka kamalan vanha sitä jo onkin ;).
Toinen tärkeä päivä sattui myös tälle kuuluisalle epäonnen päivälle; keskimmäinen lapsemme syntyi silloin, puoli tuntia yli keskiyön. Ja tämän aurinkoisen pojan kanssa olemme eläneet kohta 15 vuotta. Ihana lapsi. Nyt jo nuori :).
Joten en ole taikauskoinen. Päivä tämä on siinä, missä muutkin. Paitsi minulla tämä on vapaapäivä! Ihana, hiljainen, rauhallinen vapaapäivä. Kuten jo tuossa aikaisemmin hehkutin, niin tänään ei kukaan vaadi mitään minulta, saan ajatella ajatukseni aivan rauhassa loppuun. Vaikka eipä niitä ajatuksia, ainakaan järkeviä, kovin montaa jaksa päässäni liikkua parin raskaan viikon jälkeen. Noo, tänään lepään. Huomenna käännän Tototan nokan kohti Jyväskylää ja Paviljongin käsityömessuja. Enpä ole siellä messuilla vielä asiakkaana käynytkään. Myyjänä kyllä useammankin kerran. Toivottavasti ovat hyvät messut.
Eilen koulutuspäivän aikana tikuttelin nämä sukat (toinen oli jo aloitettu edellisenä iltana):
Malli on Novitan kevät 2012-numerosta. Lankana Seiskaveikka luonnonvalkoinen ja ruskea.
Muuten kiva malli neuloa, mutta tämä jäi vähän sapettamaan:
Mallissa piti varren kuvioneuleen jälkeen kääntää työ nurinpäin ja jatkaa sitten neulomista. Joo, ymmärsin. Mutta pystyykö tätä työhän jäävää reikää (kuvassa neuleen yläreunassa) mitenkään estämään? Vai ymmärsinkö sittenkään ohjeen oikein? Eihän tuo tuossa niin kamalan pahan näköinen ole, mutta kuitenkin... reikä, mikä reikä.
Koiraneiti vinkuu jalkojen juuressa, olisko sillä pissahätä? Eli pissalenkille. Miten niin kukaan ei vaadi minulta tänään mitään ;)?
-Vika-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti