Ystäväni ompelukone

Kaikkia käsityömuotoja kokeilleena totean sen joka kerta, kun istahdan ompelukoneen ääreen: ompelu, se on se MINUN juttu. Jos en pitkään aikaan ole ommellut, niin tekisi melkein mieli taputella konetta siihen virtaa kytkiessäni: "Terve, vanha kamu".

Nooh, nämä nyt on taas tälläisiä vähän väsyneen ja turhautuneen ihmisen horinoita. Älkää niistä piitatko ;).

Joka tapauksessa eilen ompelin tulevaa reissua silmällä pitäen itselleni vähän isomman pussukan, johon mahtuu koko kosmetiikkavarastoni (mikä ei ole iso!) hiuslakkapulloineen kaikkineen.

 

Sama pussukka, molemmat puolet erilaiset.

Kankaana taas farkku, punainen sellainen. Kuvat on leikattu ja aplikoitu ikivanhasta kankaasta, joka löytyi kaapin kätköistä. Lisänä sinistä farkkua ja pitsiä. Välissä puuvillavanu.

Toivottavasti kuvan teksti ei ennakoi tämän päivän kokkausten lopputulosta ;). Epätarkasta kuvasta ei ihan saa selvää, mutta mies sanoo: "Betty, it tasted horrible"....

Nyt päikkäreille ja sitten kauppaan, jonka jälkeen vois taas ommella jotain.

-Vika-