Voi, mikä päivä. Heräsin (?) kyllä jo ennen kahdeksaa, kun mies teki lähtöä töihin, mutta niin vain sänky veti puoleensa kahvikupposen juotuani. Jossain vaiheessa havahduin kiskomaan enemmän peittoa päälleni, kun tärisytti niin vietävästi... Puolen päivän jälkeen päätin kiskoa itseni sängystä ylös pelkän sisun (ja Buranan) voimin. Ja tämän jälkeen päivä onkin mennyt ärsyttävässä sumutilassa. Mitään en ole tehnyt, en edes ole ajatellut tekeväni mitään. Paitsi nämä patalaput!
Virkkasin helmilangasta kaksi patalappua Lululle. Pitäis tehdä vielä pari patakinnasta, viime viikolla kun lopultakin löysin rispaantumisen estoainetta (oli muuten harvinaisen hankala löytää!). Yritin tehdä patakintaita ilman tätä ihmeainetta, mutta se oli niin hankalaa, joten annoin koko homman olla. Mutta nyt pitää kokeilla uudestaan, jahka tämä sumuinen pää selkiää.
-Vika-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti