Kesäyksinhuoltajan viikonloppu

Kuten edellisessä postauksessa juttelin, on mieheni vastuuttomasti jättänyt perheensä selviämään viikonlopuksi kolmestaan. Perjantaina mies hyppäsi autonrattiin, ja lähti Vikan miehen kanssa kohti Kemijärveä, sääskiä ja paarmoja. Eilen sieltä soitteli, ja kirosi hyttyset alimpaan ?¤#%!!!!=)##!!!:n. Ajatella, että kun tuola asui, harvoin edes ajatteli niiden olemassaoloa...
Me olemme nauttineet helteestä, syöneet ruokaa jossa on maitoa ja viljoja, ja olleet ulkona. Luulisi lasten olevan jo ihan ruttuisia jatkuvasta uimisesta, mutta ilmeisesti lapsen iho kehittää jonkun kinakerroksen kesäksi suojaamaan jatkuvalta vedessä likoamiselta. Laspet on jo ruskeita kuin eivät suomalaista alkuperää olisikaan, taitaa saamalaisgeenit aiheuttaa äärimmäisen ruskettumisen heti kun aurinko vähän näyttäytyy. Eemelistähän jo synnytyslaitoksella kysyttiin, että onko hänen isänsä kotimaista alkuperää lainkaan, mitään en ainakaan tunnusta!
Käsitöitä teen aina iltasella kun ilmastointilaite on sen verran saanut kotia jäähtymään, että pystyy jotain raajoja liikuttelemaan hikoilematta kuin porsas. Porsaat ei kyllä ymmärtääkseni hikoa. Ja nyt on käsityöharrastukseni kyllä rehellisesti sanottuna pitkälle pohjautunut materiaalien hankintaan, jenkkilään on lähdössä kohtalainen tilaus kaikkea tarpeellista .
Nyt on tomaattipaistos tuoksusta päätellen valmista, joten lasten ruokintaan ja kohti rantaa!