Matka oli kyllä varsin mielenkiintoinen. Lähtiessä meillä oli yli sata pakkaa kangasta, palatessa niitä oli viisi pakanloppua. Eli ahkeria olimme, ja kieltämättä järjettömät alennuksetkin tekivät tehtävänsä. Kyllä tilkkuilijat olivat sen verta mukavaa sakkia, että ansaitsivat edullisia ostoksia! Monta hauskaa keskustelua käytiin, niin ruotsiksi, englanniksi kuin suomeksikin. Ja osa keskusteluista käytiin rehellisellä töpselinokkasaksalla. Oikean käden keskisormen säteilevä rasitusvammani sai taas tulta alleen, ja nyt pakkojen vetämisestä rasittunut kätöseni muistuttaa lähinnä räpylää.
Sunnuntain matka hotellilta messupaikalle sujui kuin tanssi. Ajelin Göteborgissa kuin ikäni siellä ajanut, ja ehdimme jo ihailla maisemiakin. Osaston purku oli ihan kakun pala, me kun olimme myynet kaikki pois, ja tehtäväksi jäi lähinnä roskien keruu. Matka länsirannikolta itäiselle sujui yllättävän tuskattomasti, satamassa nukkuminen ei ehkä ole maailman rentouttavin tapa viettää öitä, mutta siitäkin selvisimme. Laivaan päästyämme kävimme syömässä (tärkein ensin), ja sitten kaikki painuimme peiton alle moneksi tunniksi. Käytävillä kulkijat varmaan ajattelivat kuorsausta kuunnellessaan joidenkin todella osaavan ottavan ilon irti risteilystä...
Mukanamme ollut mies kesti meitä yllättävän hyvin, luultavasti hän kävi aina välillä nurkan takana takomassa päätään seinään, mutta suurempia ruhjeita ei otsassa näkynyt, joten kovin suuria turhaumia emme lienee aiheuttaneet. Mies oli onneksi myös varustettu hyvällä huumorintajulla, tosikko olisi varmasti tilannut helikopterin noukkimaan itsensä turvaan jo menomatkalla laivan kannelta.
Tänään reippaana töihin, ja tarkoituksena olisi saada kotikin lopulta valmiiksi. Luulen kuitenkin, että tänään en edes yritä suuremmin saada mitään aikaiseksi.
~Tikki är trött, mycket trött (me saatiin muuten hotellissa lisänimeksemme James Bond...)
Täällä nukuimme, ja tähän mutkaan parkkeerasimme seitsenmetrisen kauppakassimme...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti