Kovin surkealta näyttää vielä. Toivottavasti on loppukesästä edes vähän rehevämpi
. Sinänsä hauska juttu, minulla ei ole harmainta hajua siitä, mitä tähän istutin, kaikkien kasvien nimet kun oli saksaksi... Päivänkakkaran tunnistin kuvasta, mutta muut ovat täysin arvoituksia!Mutta tälläisiä kukkia ainakin penkissä on, mitä lie...
Toivottavasti eivät ole kovin eksoottisia lajikkeita, että kestäisivät meidän rajut talvet!
Tämän kukkapenkin lisäksi olen kaivanut niittykukkaalueen (=nurmikko pois
), istuttanut paljon auringonkukan siemeniä sinne tänne, leikannut nurmikon, kantanut vettä satoja litroja... Kun on päivän touhunnut pihalla, on nyt illalla tosi tyytyväinen (ja raato) olo! En ole ennen tajunnutkaan, miten mahdottoman rentouttavaa puuhaa pihahommat ovat
. Ja miten ihana on seurata kesän tuloa kirjaimellisesti kädet mullassa.
Tässä minun lempipuu, haapa. Mies on jo kahdeksana keväänä peräkkäin lähestynyt puuta sahan kanssa, onneksi olen aina ehtinyt pelastamaan pihamme ainoan haavan! Täytyy myöntää, että puu ei ole mikään kaunistus ennen lehtien tuloa, mutta kun lehdet ovat kasvaneet, niin mikään ei ole kauniimpaa kuin haavan lehdet tuulessa!
Toinen lempparini pihalla on kuusi, valtava sellainen. Meidän tontti oli ennen rakentamista täynnä valtavan isoja, jyhkeitä kuusia. Niistä säästimme tämän yhden. Aina kuusen alta kävellessäni mieleeni tulee, että sen alla on pihamme paras paikka. En tiedä, mistä se johtuu, mutta niin se vain on...
En minä pelkästään pihalla ole ollut. Nukkekotiprojektini on edistynyt pikkuhiljaa. Kuten kuvasta näkyy, on minulla ollut melkoisia ongelmia tapettien liimauksen kanssa
. Tuntuu, että mikään liima ei pidä! Huomiselle luvattiin vesisadetta, joten luulenpa, että liimausprojekti jatkuu...
Nyt ajattelin istahtaa telkkarin ääreen ja ruveta neulomaan hellepäivän kunniaksi sukkaa
.-Vika-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti