Jämälankalapaset

Olen neulonut tänä talvena arviolta kahdetkymmenet vanttuut. Luulis niiden jo riittävän. Mutta niin vain eilen tylleröinen manasi ulos lähtiessään, ettei kaapissa ole ainuttakaan paria vanttuita. Ääh... Jospa sitä vielä yhdet vanttuut tälle talvelle tekisi... Joulun lahjarupeaman jäljiltä löysin muutaman nyssärän paksumpia villalankoja, Alfaa ja jotain muuta. Jim Carreyn leffaa katsellessani valmistui tälläiset "kaunokaiset". Saavat kelvata.

Nyt kyllä pitäis pysyä erossa langoista ja kankaista, sillä ensiavun ja projektijohtamisen ihmeelliset maailmat odottavat kirjallista suorittajaa. Tänään kun jaksaisi oikein kunnolla puristaa, niin homma olis voiton puolella!

-Vika-

Hermolepoa

Silloin kun ottaapi kupoliin, niin paras tapa hoitaa olotilaa on tehdä koruja (ja shoppailla...). Joten jotain voi päätellä siitä, että nämä syntyi eilen illalla:

Tämä koru päätyy vanhalle luokkakaverille, joka vastasi Facebookissa haasteeseen. Haasteessa haastettiin kamppanjaan, jossa pitää lähettää jotain käsintehtyä viidelle ensiksi kommentoineelle, ja jatkaa samaa haastetta omalla seinällään.
Akaattia ja kristallia siis lähtee Helsinkiin :)

Ja kun akaatit kerran pöydällä olivat, niin tein sitten toisenkin.

Ja naapurilaatikosta pisti silmään korallit:

Nämä on kyllä niin ihanan värisiä! Ihan tuli ihana meri mieleen, ja varasin sitten ensi talveksi matkan aurinkoon ;)!

Olen ollut huomaavina itsestäni, että tarvitsisi keksiä uusia haasteita, olotila on jo liian tuttua ja sitä samaa. Olen maailman helpoimmin kyllästyvä ihminen, parin vuoden välein on saatava uutta sisältöä elämään, ja nyt on sekä töissä, asuinpaikassa ja opinnoissa kaikissa sama jatkunut pari vuotta. Äksöniä pitäisi siis saada. Mitäs keksis? Onneksi töissä on kuviot muuttumassa, joskos se vähän toisi tarvittavaa muutosta elämään.

~Tikki

T-paitoja ja nappikoruja

Aamulla, kun oikeasti olisi pitänyt tehdä koulutehtäviä, päätinkin kaivaa vanhan nappikoruprojektini esiin. Mikähän siinä on, että kun pitäisi tehdä jotain tylsää paperihommaa, niin silloin onkin aivan mahdoton vimma tehdä kaikkea muuta?! Minä ainakin olen siivonnut monet kaapit, järjestänyt huushollia, vaihtanut kukkkien mullat ym ym. vältellessäni jotain paperihommaa. Ja kuitenkin koko ajan tajuan, ettei se auta mitään! Homma on kuitenkin tehtävä. Ennemmin tai myöhemmin. Tosi typerää... Mutta näinhän siinä taas kävi, kaikkea muuta on tullut tehtyä.

Kolme kaulakorua odotti vain viimeistelyä ja ne sitten väkersin valmiiksi.

Valkoisista napeista tuli koru minun makuuni, selkeä ja raikas.

 

Tämä sininen ei todellakaan kuulu minun suosikkeihin. Mutta taidanpa tietää ihmisen, kenelle se sopii...

 

 Musta-harmaa-valkoinen. Tästä piti tulla alunperin täysin musta, mutta eihän minulla ollut mustia nappeja tarpeeksi!  (Uskokoon, ken haluaa...)

 

Tässä vielä koko herkullinen kasa.

Ja kun koulutehtävät eivät vieläkään innostaneet, ryhdyin kaivelemaan kangaskätköjäni... ja T-paitojahan aina tarvitaan!

 

Musta perus T-paita, jonka hihaan aplikoin kukkasen.

 

Ja pinkki T-paita, joka on oikeasti paljon pinkimpi, kuin tässä kuvassa. Täysin perus T-paita tämäkin. Molemmat tehty Ottobren loistavalla kaavalla.

Nyt on sitten varmaan tunnustettava tosiasiat ja otettava kiltisti ne koulutehtävät esiin :(

-Vika-

Kaunista vihreää

Lankakorin pohjimmaiseksi oli hautautunut Cascaden vihreää villalankaa kolme vyyhtiä. Vihreä kun ei yleensä puhuttele minua, niin sinne ne oli unohtuneet...
Tämä vihreä nyt jostain syystä sattui silmiini ja aikani sitä pyöriteltyäni se rupesikin näyttämään ihan hyvältä. Eli ei muuta kuin ohjetta etsimään. Kauneimmat Käsityöt 6/2007 numerosta löysin tämän ananashuivin:

Lankana Cascade 220 (niin ainakin vyyhdissä luki). On joka tapauksessa 100% villaa ja ihanan pehmoista sellaista. Koukku oli kokoa 6.5, eli nopeasti syntyi näinkin iso huivi. Lankaa tähän meni kaikki kolme vyyhtiä, eli 300g. Tämän käyttötarkoitus on täysin hakusessa. Päätyisköhän lahjapussiin odottamaan tarvetta?

Kirpparillakin tuli eilen kierreltyä ja tälläisiä sieltä tällä kertaa tarttui mukaan:

Metallinen kori, joka sai perheen pyörittelemään silmiään, kun kannoin sen sisään... Tyllerö halusi sen kuvata ja sanoi, että tämähän on ihan vino. No, niin onkin, mutta mitäpä se haittaa, kun käyttötarkoitus on tämä:

Kori imaisi "sisällensä" valtavan määrän lankarullia!

Ostin vielä muutaman pienen "rojupussin" näiden seurueiden vuoksi:

Näistä minä tykkään, minieläimistä, joissa on tuollainen karvapinta, suloisia!

Muumihahmot pitää aina kerätä mukaan, varsinkin, kun hinta on vain kymmeniä senttejä!

Kaikki vanhat Disney-hahmot, Mikki, Aku, Hessu ym, vain ovat niin kertakaikkisen ihania, ettei niitä voi jättää ostamatta....

-Vika-

Minä voitin!

Minä (!) voitin Karneolin ihanan blogin arvonnassa tällaisia ihanuuksia:
Ihanaa, kiitos Karneoli! Tämä voitto tuli vielä niiiin huonona päivänäkin!

Ja jotain pientä on tullut shoppailtua:


Tilanne ei ole enää millään tavalla järjellinen kun helmet ostetaan kiloittain... Aikoinaan aloitin miettimällä ostanko 5 vai jopa 15kpl jotain helmeä. Mitään ei ole enää tehtävissä, miksi siis edes yrittää hillitä?! Jääpähän perintöä, tonneittain kiveä meinaan :)!

Läppärille pehmeää

Sain mieheltä joululahjaksi pienen, valkoisen ja suloisen läppärin. Läppärille piti saada makuupussi lepoajoiksi, ja tarvittavan kankaan ostin Vikan kanssa Raumalta. Kiinnitystä miettiessäni setvin lasten likapyykkejä, ja sieltä pisti silmään tytön vyö. Ja vyö päätyi sitten parempaan käyttöön. Minä en ole mikään ompelijatyyppi, mutta vielä jonain päivänä minä senkin taidon opettelen kunnolla!

Minulla on jo pitkä lista sitku-listalla. Sitku-lista käsittelee niitä asioita, jotka teen kun saan opinnot loppuun. Mahahaavan varmaan saan moisesta...

Nyt tuo mies postista helmiä, tuli kiire!

~Tikki

Eväskassi

Kuljetan ison kasan evästä töihin joka päivä. Joka aamuinen ongelma on löytää sopiva pussi, mihin eväät mahtuu, mutta joka ei toisaalta ole kuitenkaan kauppakassikokoa.
Vanhoista farkuista tein sitten tälläisen kassin, joka on juuri sopivan kokoinen.

 

Ai kun ärsyttää tuossa yläreunassa epäsiistit ompeleet! Oikeasti ne ei ihan noin silmiinpistävät ole kuin tässä kuvassa...

-Vika-