Uusi pöytäliina

Mikään entisistä liinoista ei sopinutkaan uuden väriseen keittiöön. Joten ei muuta kuin kaappiin penkomaan kangasvarastoja! Nyt teki mieli jotain värikästä, jotain iloista....

Kuva taas valehtelee, oikeasti tuo keskimmäinen kangas on limen vihreä!  Toivottavasti värit kestävät pesussa. Vähän tuo punainen kangas arveluttaa, se on jotain halpista, joten saattaa kyllä päästää väriä. Fiksu kun olisin ollut, olisin pessyt kankaat ennen ompelua. Mutta totuushan on, että olen laiska tässä suhteessa, enkä ikinä pese kankaita ennen ompelua :(

Tikki tuossa ehdotteli arvontaa kevään kunniaksi ja eiköhän me sellainen pistetä pystyyn. Täytyypä vähän miettiä aihetta ja palkintoa...Siitä seuraavassa postauksessa.

-Vika-

Työn uuvuttama

Töissä on ollut erittäin kiire, se nyt ei ole mitään uutta, mutta jostain syystä kiire on vienyt enemmän voimia kuin yleensä. Toisaalta työnkuvani on ollut äärimmäisen erikoinen nyt muutaman kuukauden ajan, onneksi luvassa on muutosta kun olemme etsimässä uutta ihmistä ottamaan yhden ison osa-alueen pois työlistaltani. Sitä odotellessa...

Korujen teko on jälleen kerran ollut sitä hermolepoa, mitä todellakin olen nyt kaivannut. Tässä eilisillan terapiaistunnon savukvartsi koru.

Ja kun se kevätkin on vihdoin tullut, niin väriä elämään:
Fuchsian väristä akaattia fasetoituna ja swarovskeja.

Olisikohan pian aika järjestää kevätarvonta? Mitäs Vika tähän tuumais?

~Tiki

Vaaleanpunainen laukku

Eilen kerroinkin, että tänään ajattelin ommella itselleni laukun. Ajatuksissa oli vaaleanpunainen, raidallinen laukku...
Mutta taas farkku veti puoleensa. Ja tälläinen siitä tuli:

Eli vaaleanpunaisesta ei tietoakaaan ;)
Kankaana tässä oli jälleen kerran pojan vanhat farkut ja kaapin perukoilta löytynyt punainen stretch-farkku. Vuoritin laukun puna-valkoisella polka dot-kankaalla (kirjoitetaankohan tuo polka dot noin?...). Laukun suulla on vetoketju. Hyvä työkassi tästä tuli. Ja ehkä huomenna tai joku muu päivä valmistuu se vaaleanpunainenkin laukku!

-Vika-

Pussukka-vimma

En ole tehnyt kertakaikkiaan mitään käsitöitä moneen päivään... voi plaah... liekö kevätväsy iskenyt minuunkin? Tänään kävin Kuopion museossa katsomassa vanhojen lelujen näyttelyn ja sen jälkeen sain itsestäni sen verran irti, että raahauduin ompelukoneen ääreen etsiskelemään kadoksissa olevaa inspiraatiota. Pientä intoa sainkin kehiteltyä konetta taputellassani. Lopullinen sykäys ompeluinnolle syttyi, kun huomasin korjattavien pinossa pojan farkut, jotka olivat ratkenneet totaalisen halki takapuolesta ekan käyttökerran jälkeen (kiitos Dressman). Rakastan farkkua ja siitä se ajatus sitten lähti!

Pikkukamerani tarvitsi pussukan suojakseen:

Minäkin sain vihdoin hankittua näitä merkkejä!

Sitten tarvitsin uuden penaalin vanhan nuhjuisen tilalle:

 

Ja "tarvitsin" vielä toisenkin penaalin:

Uusi olkalaukku jäi vielä odottamaan toteutustaan. Ehkäpä huomenna.

-Vika-

Matkalaukkuelämää

Russelineitimme yrittää vihjailla minulle jotain

Oliskohan emännän jo aika purkaa matkalaukku? Jos tämä on tässä viikon ollut, niin kait siihen voi pesän rakentaa...? Tässä paljastuu minun heikko kohta: matkalaukkujen purkaminen! Pakkaaminen on paljon kivempaa kuin pakkauksien purkaminen. No, nyt tämä laukku on purettu sisällöstään ja kiikutettu kaapin uumeniin.

Mutta niin vain löytyi uusi mukava (?) nukkumispaikka!

Joku on jättänut takkinsa ja reppunsa lattialle. Eli siihen sitten pötkölleen ;)

Viime viikko oli töissä opiskeluviikon jäljiltä kohtuullisen hulabaloota ja illat menikin sitten töistä toipuessa. Käsitöitä en ole jaksanut ajatellakaan... Toivottavasti ensi viikolla on vähän rauhallisempaa, jotta jaksais iltasellakin jotain tehdä. Viikonlopun olen vain lepäillyt, katsonut monta elokuvaa, lenkkeillyt, nukkunut ja syönyt... huomenna sitten uusin voimin taas töihin!

 

Isoäidin neliöitä on valmistunut hissukseen. Paljon vielä puuttuu. Tai itse asiassa en edes tiedä, mitä tästä  tulee. Mutta puuttuu niitä paloja silti. Paljon.

-Vika-

Kevään merkkejä?

Koko perhe sairasti influenssan, ja oikein vielä perusteellisesti. Viikko meni todellisessa pöpperössä, hankalaksi sen teki tietysti se, että kumpikin perheen aikuisista oli yhtä aikaa kipeänä. Ihana työkaveri toi ruokaa ja lääkkeitä kotiovelle! Nyt on pikkuhiljaa päästy jo tolpilleen, ja sairastaessamme oli ulkona tullut kevät: sairastaessa seurasin oravien kevätpeliä, ja lintujen lauluakin kuului! Ihanaa! Toiveikkaat korut siis:

Ylemmässä pelkkä kaulakoru, alemmassa kaverina myös ranneke. Mattaruusukvarsiahan he.


Minulla on ollut viime päivinä alaston olo. Lempparikoruni ovat näyttelyssä Kaarinan kirjastossa, ja minä joudun aamulla miettimään tosissani, mitä päälleni pistän. Nainen ilman koruja on kyllä puoliksi alasti!

Ryytynyt opiskelija vihdoin kotona...

Opiskeluviikko takana ja nyt tuntuu NIIIIN hyvältä olla kotona! Viikko Helsingissä ja hotellissa, huh... koulupäivät olivat totaalisen pitkiä ja intensiivisiä, niiden jälkeen ei jaksanut mitään muuta kuin hankkia vähän syötävää ja sitten hotellille räytymään loppuillaksi. Ei todellakaan tehnyt mieli shoppailemaan tai kulttuuriharrastusten pariin!

Helsingissä oli jo kevät pitkällä, lunta ei juurikaan ollut, eilen satoi ihan silkkaa vettä. Täällä Savonmaalla sen sijaan lumimäärä oli vain lisääntynyt!

Otin pihalta kuvia ennen ja jälkeen Helsingin viikon. Ajatuksena oli kuvata kevään edistymistä... sitä ei vielä ole havaittavissa, päinvastoin, mutta kyllä se kevät sieltä tulee, ennemmin tai myöhemmin!

Viikko sitten perjantaina

ja tänään

viime perjantai

tänään

Käsityöt ovat jääneet hyvin vähiin parina viime viikkona, ainoastaan yhdet sukat sain junamatkoilla tikutettua!

Lanka taisi olla Fabelin jämäkeriä, joten ihan samanlaisia en sukista millään saanut... mutta tuskinpa tuo ketään häiritsee. Nämä menee lahjapussiin odottamaan tulevaa tarvetta.

-Vika-